Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES
Painettu OVTES 2022–2025 ilmestyy marras-joulukuussa ja toimitetaan asiakkaille joulukuun aikana. Sopimusmuutoksista on kerrottu KT:n yleiskirjeissä 3/2022 ja 8/2022.
OVTES 2022–2025
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2022–2025 on voimassa 1.5.2022–30.4.2025. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan yleiskorotuksilla, keskitetyllä järjestelyerällä ja paikallisilla järjestelyerillä.
Sopimuskorotukset
Vuonna 2022 palkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella ja keskitetyllä järjestelyerällä 1.10.2022.
Vuonna 2023 palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.6.2023 lukien. Käytössä on myös paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien.
Vuonna 2024 maksuun tulee yleiskorotus 1.6.2024 lukien. Lisäksi käytössä on paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 lukien.
Perhevapaauudistus
1.8.2022 voimaantulevan perhevapaalainsäädännön mukaisiksi muuttuneita KVTES:n sopimusmääräyksiä noudatetaan myös OVTES:n piirissä oleviin. OVTES:n perhevapaata kokeviin määräyksiin on tullut uutta lainsäädäntöä vastaavia terminologisia muutoksia. Myös sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen kohdentuminen laskennallisen vuosiloman ja kesävapaajakson ajalta on muuttunut 1.8.2022 lukien.
Osion G palkkausjärjestelmätyöryhmä
Työryhmä neuvottelee uudesta palkkausjärjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä osiossa G, jos näin tapahtuu myös KVTES:ssa. Neuvotteluissa selvitetään myös mahdollisuudet eriyttää palkkausta tehtävien ja koulutuksen perusteella henkilöstön saatavuusongelmat huomioiden.
Lukion ja aikuislukion palvelussuhteen ehtoja koskeva työryhmä
Työryhmä neuvottelee lukioresurssia, ylioppilaskirjoituksiin liittyviä tehtäviä sekä muita palvelusuhteen ehtoja koskevien määräysten kehittämisestä.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Olemme kuulleet, että 1.5.2024 tuleva 0,77 %:n yleiskorotus on otettava huomioon OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa. Miten huomioimme tämän yleiskorotuksen? Voimmeko silti käyttää maaliskuun palkkasummaa järjestelyerän laskennassa?
1.5.2024 yleiskorotus on otettava huomioon sekä paikallisen järjestelyerän 0,73 % (0,4 % +0,33 %) että kehittämisohjelman paikallisen järjestelyerän laskennassa. Kehittämisohjelman paikallinen erä on OVTESin A–F-osioissa 0,6 % ja G-osiossa 1,0 %.
Yleiskirjeessä 8/2024 on OAJ:n kanssa sovittu mahdollinen toimintatapa:
” Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Mikäli paikallisen järjestelyerän laskentakuukaudeksi on valittu kuukausi, jonka palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, korotetaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää esimerkiksi kertoimella 1,0076.”
Paikallisen järjestelyerän laskennan pohjaksi valitaan mahdollisimman tavanomainen kuukausi. Tavanomainen kuukausi on esimerkiksi sellainen, jossa ei ole tullut poikkeuksellisia eriä maksuun, palkansaajien määrä on ”tavanomainen” (ei esimerkiksi loma-aika) ja arkipyhät eivät ole aiheuttaneet poikkeuksellista kasvua palkkasummaan.
Jos valitun laskentakuukauden palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, voidaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää korottaa kertoimella 1,0076. Toisena vaihtoehtona on laskea yleiskorotus valitun kuukauden palkkasummaan ja näin huomioida yleiskorotuksen vaikutus järjestelyerään.
Miksi OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä kerroin on 1,0076 eikä 1,0077?
KT ja OAJ ovat yhdessä sopineet kertoimeksi 1,0076, joka tuottaa keskimäärin kustannusmuutoksen, kun koko kunta-alan aineistoon tekee 0,77 %:n yleiskorotuksen.
Kun yleiskorotus lasketaan, esimerkiksi tässä tapauksessa 0,77 %, ei palkkasumma yleensä kuitenkaan nouse 0,77 %. Palkkasummassa on yleensä aina joitakin ei-korottuvia palkanosia, kuten koulu- ja kuntakohtaisia, taide- ja taitoaineita, määrävuosilisiä jne. Tämä vuoksi kustannusmuutos ei ole sama kuin yleiskorotuksen prosentti.
Työnantaja voi halutessaan arvioida kustannuksen tarkemminkin laskemalla valitun laskentakuukauden palkkasummaan 1.5.2024 yleiskorotuksen.
Milloin syyhy on ammattitauti? Kuka korvaa syyhylääkkeet?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa.
Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton
Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan.
Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.
Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa
Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin.
Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy.
Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.
Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?
Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti.
Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.
Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?
Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet.
Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.
Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä.
Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.
Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta
Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:
”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.
Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.